RMEO & ULIA –
Toisten näkeminen
2014

Rmeo & Ulia -merkki

 

RMEO & ULIAShakespeare. Villapaita. Barbie. Sotilas.

Kontti. Hulluus. Lapsi. Tšetšenia.
Eli esitys, jossa pidetään kolmea villapaitaa päällekkäin, tanssitaan tšetšeenitansseja, kun
samaan aikaan toisaalla Barbie ja Ken pussaavat 11 kertaa kolmessa ja puolessa minuutissa.
Kontissa, Suvilahden takapihalla.

Lokakuussa ensi-iltansa saavassa nykyteatteriesityksessä ohjaajan paikalle astuvat ihmiset, jotka eivät itsestäänselvästi saa puheenvuoroa Suomessa vuonna 2014. Ranja Omaheimo, Stella Sandström ja Ruslan Kantaev edustavat ulkopuolisia, näkymättömiä, toisia. Kohtauksillaan he tuovat yleisön eteen oman näkemyksensä ympäröivästä maailmasta ja valtakulttuurista.

Esityksessä William Shakespearen Romeo ja Julia -näytelmää käytetään välineenä näkemiselle.

“Kun kävelee kerjäläisen ohitse, leikkii ettei näe sitä, ettei ole olemassa itse. Niin ku väistää sitä katseella…”
”…Mä maalasin seiniä kotona, ja valot oli päällä tosi myöhään. Yhtäkkiä tulee tunne, että mua katsotaan. Käännyn ja katson, siellä koiranulkoiluttaja vilkuttaa. En tiedä kuinka kauan se oli seisonut siellä ja katsellut. Niin kuin oman tilan, kodin, rajat olis hävinneet ja olis julkista omaisuutta…”
”…Mun tytär lähti kouluun ja mä katsoin sen tietämättä aina ikkunasta kun se lähti, seurasin katseella niin kauan, kunnes se hävisi näkyvistä…”
”…Metrossa, tosi huvittavaa, se nainen käänsi päänsä katsoakseen pois, mutta näki ikkunasta oman peilikuvansa, ja sit sen piti leikkiä et se ei nää sitä…”
”…Näkeekö kuolleet meidät?”

Työryhmän tavoitteena on nostaa esityksen kautta näkyviin ilmiöitä ja ihmisryhmiä, jotka ovat huomaamattomia tai joista olemme vieraantuneet. Sellaisia, joita emme enää näe, esimerkiksi lapset, mielenterveyskuntoutujat ja maahanmuuttajat.

”Miten sinä näet minut, mitä sinä et näe?”

Ensi-ilta: 8.10.2014 klo 20.00
Muut esitykset:
9.10. klo 20.00
10.10. klo 20.00
11.10. klo 19.00 ja klo 22.00
12.10. klo 19.00 ja klo 22.00
14.10. klo 20.00
Paikka: Kontti Suvilahden aukiolla, Kaasutehtaankatu 1, Helsinki.
Liput toimituskuluineen alkaen: 22 / 13,50 € (www.tiketti.fi)
Ryhmät vähintään 10 henkeä 10 € / hlö ja ryhmän yhteyshenkilö ilmaiseksi. Varaukset: info@todellisuus.fi.
Esitys on osa Mad Housen ensimmäisen kauden ohjelmistoa.

Lippuja saa esitysiltoina Mad Housen lipunmyynnistä Tiivistämö-rakennuksesta. Pyydämme katsojia kokoontumaan lipunmyyntiin ennen esityksen alkua. Viemme kaikki siitä yhteisesti esityspaikalle.

Yleisö on esityksen aikana ulkona, joten pukeutuminen sääolosuhteen huomioiden on suositeltavaa. Tarjolla on vilttejä, istuimia ja lämmintä juomaa!

Esitys perutaan jos sääolot ovat aivan mahdottomat. Peruuntumisesta ilmoitetaan lipun ostaneille sekä nettisivuilla ja facebookissa. Peruttuun esitykseen ostetulla lipulla saa tulla johonkin toiseen esitykseen. Jos muut esitykset eivät sovi saa rahat takaisin. Tässä tapauksessa tulee olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen info@todellisuus.fi.

OHJAAJAT
RANJA OMAHEIMO 9-vuotias lapsi
STELLA SANDSTRÖM mielenterveyskuntoutuja
RUSLAN KANTAEV paperittoman asemassa ollut tšetšenialainen

Lue ohjaajista ja heidän suunnitelmistaan TTK:n blogista

Lehdistökuvia esityksestä

Työryhmä: Talvikki Eerola, Iida-Maaria Lindstedt, Risto Santavuori, Timo Torvinen ja Tuire Tuomisto (tutkimusvastaava)
Esitysdramaturgia: Tuire Tuomisto
Äänisuunnittelu: Antero Kemppi

Työryhmä:

Tutkimusvastaava: Tuire Tuomisto, näyttelijä
Toisten näkeminen –esityksen tutkimusvastaavana toimii näyttelijä (FIA) ja esitystaiteilija Tuire Tuomisto (s.71). Hänellä on laaja-alainen kokemus nykyteatterin kentältä niin näyttelijänä kuin omien esitysten laatijana ja kansainvälisten produktioiden koolllekutsujana ja organisoijana. Tuomisto on työskennellyt vapaissa ryhmissä vuodesta 2002. Hänen viimeisimpiä töitään ovat Die Guten Leute Freiburgin Kaupunginteatteri/Club Real -ryhmä (Saksa 2013), jossa hän toimi näyttelijänä ja valmisti oman soolon esitykseen. ValtimonTeatterin Nykyhetki –festivaalille hän ohjasi ja käsikirjoitti trilogian 1.osan (2013).

Talvikki Eerola, teatteri-ilmaisun ohjaaja, esitystaiteilija
Talvikki Eerola (s.1988) on vuonna 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaaja, jolla on laaja kokemus esittävän taiteen kentältä. Hän työskentelee aktiivisesti produktioissa näyttelijänä, tanssijana ja muusikkona. Esiintymistyön lisäksi Eerola opettaa teatteri-ilmaisua lapsille ja aikuisille. Vuonna 2012 Eerola perusti ryhmän, joka tekee kaupunkitilaan sijoittuvia kaupunkilaisia osallistavia esityksiä, joissa yhdistyvät musiikki, teatteri ja tanssi. Eerola esiintyy laulajana ja pianistina trio-kokoonpanossa, jossa hän myös sanoittaa ja säveltää. Vuodesta 2012 lähtien Eerola on ollut esitystaiteen ryhmä Todellisuuden tutkimuskeskuksen jäsen. 2012-2013 Eerola on mukana tutkimussuunnitelmassa Utooppinen todellisuus (projekteissa Lasten valta ja Utopiakonsultaatio), jossa hän toimii esiintyjänä, työpajaohjaajana ja menetelmien kehittäjänä.

Antero Kemppi, äänisuunnittelija, muusikko
Antero Kempillä (s.1987) on vuosien kokemus niin äänisuunnittelijana, muusikkona, säveltäjänä kuin esiintyjänä erilaisissa teatteri- ja tanssiproduktioissa. Kemppi on kitaristina eri bändikokoonpanoissa ja tekee monipuolisia projekteja äänten ja musiikin parissa. Kemppi on työskennellyt paljon mm. Helsingin Kellariteatterissa ja nyt aktiivisesti kulttuuriosuuskunta Kokemon riveissä.

Iida-Maaria Lindstedt, näyttelijä
Iida-Maaria Lindstedt (s.1984) on valmistunut näyttelijäksi Pietarin Teatteriakatemiasta vuonna 2010 ja teatteri-ilmaisunohjaajaksi Turun Taideakatemiasta vuonna 2012. Lindstedt työskenteli 2009–2012 Kajaanin kaupunginteatterissa näyttelijänä, jonka jälkeen hän on toiminut Helsingissä freelancerina esiintyjänä, ohjaajana, opettajana ja tuottajana. Lindstedt on ollut mm. perustamassa Helsinki International Theatrea (2007), toiminut venäläisen nykyteatterin festivaalin ”Russian Nights” taiteellisena johtajana vuodesta 2010 ja kiertänyt omalla mielenterveyskuntoutujille suunnatulla runomonologillaan ”Mihin kauriit katosivat?” hoitolaitoksissa ympäri Suomea vuodesta 2011.

Risto Santavuori, kulttuuripedagogi
Risto Santavuori (s. 1954) on kirjoittaja, kulttuuripedagogi ja tajunnallisten prosessointimenetelmien kouluttaja, jonka työskentely kohdistuu todellisuuden tunnistamiseen ja sitä koskevien havaintojen ja kokemusten uudistamiseen taidetta soveltavien menetelmien ja esityksellisten lähestymistapojen avulla. Santavuori on ollut mukana Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnassa vuodesta 2004 (jäsenenä vuodesta 2009.) Hän on osallistunut viime vuosien aikana lukuisten esitysten, työpajojen ja koulutusten suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä kirjoittanut Todellisuuden tutkimuskeskuksen julkaisuihin.

Timo Torvinen, näyttelijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteriteknikko
Timo Torvinen (s. 1981) on työskennellyt vapaissa teatteriryhmissä teatteriohjaajana, käsikirjoittajana, dramaturgina, näyttelijänä, teknikkona ja opettajana vuodesta 2004. Torvinen valmistui teatteri – ilmaisun ohjaajaksi Keski – Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Hän perusti Haapaveden Opistoon Teatteri- ja elokuvataiteen ja Näyttelijantyön ja teatteritaiteen koulutusohjelmat ja toimi koulutuslinjojen vastaavana lehtorina vuosina 2009 – 2012. Syksyllä 2012, Torvinen lähti mukaan Taittuu ry:n vankilateatterin pilotointihankkeeseen ja toteutti KaleVala esityksen Ojoisten avovankilan miesvankien kanssa, joka esitettiin Hämeenlinnan kaupunginteatterissa keväällä 2013.RMEO & ULIA
Shakespeare. Pullover. Barbie. Soldier.

Container. Madness. Child. Chechenya.
A performance with three pullovers and Chechenian dances meanwhile elsewhere Barbie and Ken kiss 11 times in three and half minutes.
In a container, at the backyard of Suvilahti.

In October a contemporary theatre performance becomes directed by people who are not obviously granted floor in Finland in 2014. Ranja Omaheimo, Stella Sandström and Ruslan Kantaev represent outsiders, invisible, others. Their scenes bring in front of the audience their perception of surrounding world and culture.

In the performance William Shakespeare’s Romeo and Juliet is used as a tool for seeing.

”When one passes by a beggar, one plays that one doesn’t see it, that one does not exist. Like you evade it with your gaze…”
”…I was painting walls at home really late and lights were on. Suddenly I feel that someone is looking at me. I turn and look, there someone taking out a dog is waving. I don’t know how long it had stood there and gazed. Like the boundaries of your own space, home, had disappeared and you would be public property…”
”…My daughter left for school and I looked after her always without she knowing it, I followed with my gaze as long as she disappeared from the sight…”
”…In a metro, quite funny, the woman turned her head away, but saw from the window her own reflection, and then she had to pretend that she does not see it…”
”… Do dead people see us?”

With the performance the working group wants to bring forth groups of people and phenomena, which are invisible or from which we have alienated ourselves. Such as we don’t see anymore, for example children, people recovering from mental health problems and immigrants.

”How do you see me, what don’t you see?”

Premiere: 8.10.2014 at 8 pm
Other performances:
9.10. at 8 pm
10.10. at 8 pm
11.10. at 7 pm and 10 pm
12.10. at 7 pm and 10 pm
14.10. at 8 pm
Place: Container at the yard of Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1, Helsinki.
Tickets from: 22 / 13,50 € (www.tiketti.fi)
Performance is part of the first season of Mad House.

DIRECTORS
RANJA OMAHEIMO 9 year old child
STELLA SANDSTRÖM person recovering from mental healt problems
RUSLAN KANTAEV a Chechenian who has had the status of undocumented migrant in Finland

Press photos

Performance dramaturgy: Tuire Tuomisto
Sound design: Antero Kemppi

Working group

Head of the research: Tuire Tuomisto, actress
Tuomisto (b. 1971) is an actress and performance artist. She is highly experienced in the field of contemporary theatre, both as an actress and in realizing her own projects and inviting and organizing international projects, and she has been working with independent theatre groups since 2002. Her latest works are Die Guten Leute in Freiburg City Theatre with Club Real (Germany 2013), where she performed and made her own solo, and she wrote the script and directed the first part of the Nykyhetki festival trilogy in ValtimonTeatteri in Helsinki (2013).

Talvikki Eerola, drama instructor, performance artist
Eerola (b. 1988) graduated as a drama instructor from Metropolia University of Applied Sciences in 2012. She has a wide experience in the field of performing arts and is actively working as an actress, dancer and musician. In addition to her work in performances she also teaches drama studies to children and adults. In 2012 Eerola founded a group that produces participatory performances which combine theatre, music and dance in public spaces around the city. She performs as a singer, pianist and songwriter in a musical trio, and since 2012 she has been part of Reality Research Center’s Utopian Reality project as a performer, instructor and developer of methodologies.

Antero Kemppi, sound designer, musician
Antero Kemppi (s. 1987) has years of experience as sound designer, musician, composer and performer in different theatre and dance productions. Kemppi performs as guitarist in different bands and does versatile projects with sound and music. Kemppi has worked among others in Kellariteatteri in Helsinki and at the moment in culture cooperative Kokemo.

Iida-Maaria Lindstedt, actress
Lindstedt (b. 1984) graduated as an actress from the Theatre Academy of St. Petersburg in 2010 and as drama instructor from the Arts Academy at Turku University of Applied Sciences in 2012. She worked from 2009 to 2012 as an actress in Kajaani City Theatre, and since then as a freelance performer, director, teacher and producer in Helsinki. She is one of the founders of Helsinki International Theatre (2007) and has been the artistic director of Russian Nights, the festival of Russian contemporary theatre in Helsinki, since 2010. In 2011 she began touring with her own monologue Mihin kauriit katosivat?” (Where did the deer disappear?) for mental health rehabilitators in institutions around Finland.

Risto Santavuori, cultural pedagogue
Santavuori (b. 1954) is a writer, cultural pedagogue and an instructor of methodologies for cognitive processes. His work concentrates on renewing observations and experiences of reality by applying artistic and performative methods, and he has been part of Reality Research Center since 2004 (as a member since 2009). In recent years he has participated in planning and directing various performances, workshops and training events as well as writing for Reality Research Center’s publications.

Timo Torvinen, actor, drama instructor, theatre technician
Timo Torvinen (b. 1981) has worked as a theatre director, scriptwriter, dramaturge, actor, technician and teacher in independent theatre groups since 2004. He graduated as a drama instructor from the University of Applied Sciences at Centria University of Applied Sciences in 2010. In Haapavesi Folk High School he founded the Theatre and film study and Acting and theatre art programmes, and he also worked as the lecturer of these courses during 2009 and 2012. In autumn 2012 Torvinen joined the pilot project for Taittuu Ry’s prison theatre and produced a performance with the male prisoners in Ojoinen prison. This was performed in Hämeenlinna City Theatre during spring 2013.

Toinen
2012

"Toinen". Kuvituskuva.

Neljä näyttelijää ja dokumentoija tapaavat tuntemattoman. Menevät tämän asuntoon, pukevat hänen vaatteet päälleen, syövät hänen ruokiaan, katsovat hänen lempiohjelmiaan ja vastaavat hänen tekstiviesteihinsä. He penkovat tuntemattoman tavaroita ja tekevät johtopäätöksiä.
Toinen on esitys, jossa katsoja tapaa uudestisyntyneen asukkaan, neljä kertaa saman esityksen aikana, neljän eri näyttelijän tulkitsemana. Esitys, joka tapahtuu kodissa, jossa joku elää sitä monimutkaista omaa elämäänsä.

Miten täällä ollaan? Miten täällä pitäisi olla?

Toteutus on yhteistyö Berliinissä toimivan Club Real -ryhmän kanssa. Ryhmälle ominaisia lähtökohtia ovat yleisön osallistaminen, arkkitehtuuri, teksti ja installaatio.

Toinen toteutetaan Baltic Circlen aikana 7–11.2012.
Esitykset: KE 7.11. 17:00, TO 8.11. 18:00, PE 9.11. 17:00, LA 10.11. 19:00, SU  11.11. 19:00
Ennakkoesitykset: LA 3.11. 15:00, SU 4.11 15:00, MA 5.11. 12:00, TI 6.11. 15:00 (tiedustelut ennakoista: info@todellisuus.fi)
Paikka: Yksityisasunto. Tarkemmat osoitetiedot lipunoston yhteydessä.
Hinta: 25/15 €
Kieli: englanti
Kesto: 1 h 15 min
Tuotanto: Todellisuuden tutkimuskeskus, Club Real, Baltic Circle & TEKIJÄ – Theatre Touring Network project

Tukija: Taiteen keskustoimikunta

Tekijät: Tuire Tuomisto, Georg Reinhardt, Marianne-Ramsay Sonneck, Jonna Wikström, John Dunn & Annu Kemppainen

Four actors and a documentarian meet a stranger. They go to his house, wear his clothes, eat his food, watch his favorite TV shows and reply to his text messages. They go through stranger’s stuff, and make conclusions about him.

The Other is a performance where the viewer meets the born-again inhabitant four times, interpreted by four different actors. It is a performance that takes place in a home where someone lives his complex daily life.

How do we live here? How are we supposed to live here?

The Other is a collaboration performance with Berlin based Club Real group. The artistic instruments deployed in their participatory works are architecture, text and installation.

The Other takes place during Baltic Circle 7-11.2012.
Time: WED 7.11. 17:00, THU 8.11. 18:00, FRI 9.11. 17:00, SAT 10.11. 19:00, SUN 11.11. 19:00
Location: Private apartment. Location revealed upon ticket purchase.
Price: 25 / 15 €
Language: English
Duration: 1 h 15 min

Produced by: Reality Research Center, Club Real, Baltic Circle & TEKIJÄ – Theatre Touring Network project

Supported by: Arts Council of Finland

Credits: Tuire Tuomisto, Georg Reinhardt, Marianne-Ramsay Sonneck, Jonna Wikström, John Dunn & Annu Kemppainen

Gaala-esityssarja
2011

"Gaala-esityssarja". Kuvassa on ihmisiä seisomassa juomapöydän ääressä.

Todellisuuden tutkimuskeskus täyttää 10 vuotta ja synttäreitä juhlitaan neljässä huikeassa Gaalassa. Jokaisella gaalalla on oma teemansa, joka viittaa Todellisuuden Tutkimuskeskuksen historiaan. Luvassa on pitkiä ja todellisia juhlapuheita, skumppaa, upeita palkintoja, yllätysvieraita, vinksahtanutta musiikkia ja tietenkin esityksiä. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita juhlimaan kymmenvuotiasta taivaltamamme esitystaiteen parissa!
Pe 9.12.2011
Ruumis–gaala

Kuka on Suomen kansallisruumis? Entä vuoden seksuaalinen ruumis? Taideruumis ylitse muiden?
RUUMIS-gaala on ruumiillisuuden juhla, jossa parhaat ruumiit palkitaan ja jokainen ruumis saa ansaitsemansa kohtelun.
Palkintosarjojen ehdokkaat ja äänestyskoppi auki Todellisuuden tutkimuskeskuksen verkkosivuilla 1.11. alkaen. Palkitut valitsee asiantuntijaraati verkkoäänestystuloksen huomioiden.

Juhlaesiintyjinä mm.
Jussi Paradise & co
Tinttu Henttonen & co
Juhlavastaavina Julius Elo ja Tuomas Laitinen.

Paikka: Kansallisteatterin Lavaklubi (Läntinen Teatterikuja 1)
Aika: Klo 20 alkaen
Liput: 20/12 e, pukukoodina omaa ruumista juhlistava asu.
K-18

Pe 30.9.2011
Tunteet-gaala

Tunteiden ylilyöntejä ja tunteenpurkauksia!

Tunteet -gaalassa nostalgisoidaan, vihataan, hävetään, riemuitaan, lohdutetaan ja tietysti aina kaikkein suurin kaikista on rakkaus. Tunteellisia esityksiä ja tunteilla mässäilyä. Keskustelujen ja esitysten lomassa luvassa tunteellista musiikkkia. Tunteet-gaala ei jätä kylmäksi.

Luvassa on ainakin nopeutettuja gaalapuheita, Tunne-Cocktail Bar, Burn Out Amor, Akateemiset viihdetaiteilijat, live-sarjakuvaa (by Milla Paloniemi, Joonas Lehtimäki ja Anni Nykänen), Kylli-täti –kisa sekä dj. Senôr Willy (Lipsanen.// latin, soul, breaks). Tunteet-gaala järjestetään Dubrovnik Lounge & Lobbyssa ja illan isäntänä toimii Jonna Wikström. Tunteet-gaala ei jätä kylmäksi.

Paikka: Dubrovnik Lounge & Lobby (Andorra Kulttuurikompleksi, Eerikink. 11)
Aika: Klo 20-03
Liput: 10/5 e
K-18

La 16.4.2011
Politiikka-gaala

Vuoden toisessa gaalassa, vaalien alla, julistetaan, manifestoidaan, tehdään taidetta ja tanssitaan politiikkaa! Ohukainen ja Paksukainen Go Politics!

Paikka: Eduskuntatalon portaat klo 15-16. Galleria Forum Box (Ruoholahdenranta 3 a) klo 17-22.
Aika: Klo 15 alkaen. Iltaa siirrytään viettämään sisätiloihin.
Liput: Ulkotilaisuus maksuton, iltatilaisuus 20/12 e
K-18

La 26.2.2011
Uni ja aika –gaala

Ajan ja unen tuolle puolen kurottava esitystapahtuma, joka kutistaa katsojan mikroskooppiseksi ja vie ihmeelliselle matkalle mystiseen peräreikään. Siellä tavataan mm. Ohukainen ja Paksukainen, Mustanaamio ja Taika-Jim. Himmeästi yössä hehkuvat kukat ulostavat haisevaa tähtiusvaa. On gaalan aika!

*Läski-yhtye, vahvistuksenaan näyttelijät Niina Hosiasluoma ja Sami Vehmersuo, aloittavat TTK:n gaalaesityssarjan profaanilla, gaaloja vääristelevällä ja kierosti toisintavalla hävyttömyydellä, jossa jokainen saa ansionsa mukaan.

Työryhmä: Niina Hosiasluoma, Sami Vehmersuo, Läski-yhtye: Pasi Mäkelä, Ville Härkönen, Tomi Suovankoski, Tuomas Timonen, Lauri Kontula ja Miikka Tuominen

Paikka: Kaapelitehtaan Pannuhalli (Tallbergink. 1)
Aika: Klo 20 alkaen
Liput: 20/12 euroa
K-18

*) Läski on vuonna 2007 perustettu elävän musiikin yhtye. Läski yhdistää sävelilmaisuunsa teatterin ja performancen vaikutteita. Läskin jäsenet ovatkin musiikin tekemisen lisäksi teatterin ja esitystaiteen ammattilaisia. Läski on julkaissut kaksi levyä ja kiertänyt Eurooppaa.

www.laski.fi
www.myspace.com/laeski

Draama Reloaded: Yerma
2011

"Draama Reloaded: Yerma" Huutava ihminen.

Oletko oman elämäsi näyttelijä, ohjaaja vai katsoja? YERMA: Minä olen kuin kuiva lakeus jolle mahtuu tuhat härkäparia auroineen, ja sinä tarjoat minulle pientä tilkkaa kaivovettä.

Mitä vaikutuksia draamakohtauksen näyttelemisellä, ohjaamisella tai katsomisella voi olla oikean elämän kannalta? Mitä draamalle käy, jos se irrotetaan – vapautetaan – teatterin lavalta ja ammattimaisesta näyttelemisestä, ja viedään todellisuuteen, elävän elämän sekaan? Mitä elävä elämä tekee draamalle?

Ääni arjen asiantuntijoille
Produktion lähtökohtana käytetään Federico García Lorcan näytelmää Yerma (suom. Maho) vuodelta 1934. Näytelmä kertoo tarinan Yermasta, naisesta, jolle lapsettomuudesta muodostuu pakkomielle. Pakkomielle ajaa Yerman lopulta hulluuteen. Työryhmä tutkii näytelmää erilaisissa yhteyksissä ja erilaisten ihmisten kanssa – ihmisten, joita lapsettomuus koskettaa tai joilla on siihen jokin erityinen suhde. Prosessissa tavallisten ihmisten, ”arjen asiantuntijoiden”, kanssa Lorcan traaginen runoelma törmää tämän hetken arkitodellisuuteen. Katsotaan mihin näytelmäteksti taipuu kohdatessaan arjen asiantuntijat, yleisön, todellisuuden.

YERMA: Lopulta päädyn luulemaan, että olen oma poikani. Monina öinä minä menen heittämään heinää härille, toisin kuin aikaisemmin, koska eihän kukaan nainen sitä tee, ja kun kävelen pimeällä parvella, askeleeni kuulostavat minusta miehen askelilta.

Esitys saa ensi-iltansa marraskuussa 2011 Baltic Circle -festivaaleilla.
Ohjaus ja dramaturgia: Katariina Numminen
Visualisointi: Paula Koivunen

Esitykset: Esitykset Baltic Circle -festivaaleilla 16.–20.11.2011 Puoli-Q:ssa (Tunturikatu 16), www.balticcircle.fi

Esitys on Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Baltic Circlen yhteistuotanto sekä osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen TTK Reloaded 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa.

***

Draama Reloaded -tutkimusprojekti on osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen TTK Reloaded -vuotta. Onko draama todellista? Onko todellisuus draamallista? Millainen on draaman ja todellisuuden suhde? Miten draama toimii todellisuuden tutkimuksen välineenä? Miten draamateksti käyttäytyy nykyesityksen materiaalina? Draama Reloaded:n taustalla on toisaalta rakkaus, toisaalta epäusko, kirjoitettuun draamaan taidemuotona. Millainen draama, tai millä tavoin esitetty draama, olisi vielä käypä väline hahmottaa todellisuutta? Muun muassa tällaisista kysymyksenasetteluista on draama reloaded -projektissa kyse. Projekti huipentuu Draama Reloaded. Yerma -esitykseen syksyllä 2011. Draama Reloaded -projektin ensimmäinen vaihe, työpaja, järjestettiin keväällä 2011.

Työpajassa tutkittiin draamaa todellisuuden tutkimuksen välineenä, keskusteltiin, tehtiin esitysluonnoksia ja kokeiluja, joissa tutkittiin draamaa sekä mikrotasolla – yksilön tunteiden katalysaattorina – että politiikan ja julkisen alueen tasolla.

Työpaja päättyi yleisölle avoimeen Reality Checkiin 29.4.2011. Illan ohjelmassa oli esitysluonnosten ohella kollektiivinen draamakokeilu sekä paneelikeskustelu draaman mahdollisuuksista nykypäivänä. Keskustelijoina olivat dramaturgi-ohjaaja Pauliina Hulkko, ohjaaja Janne Saarakkala sekä ohjaaja Jani-Petteri Olkkonen, puheenjohtajana toimi dramaturgi-ohjaaja Katariina Numminen.

Draama Reloaded -työpaja

Draama Reloaded -projektin ensimmäinen vaihe, työpaja, järjestettiin kevään 2011 aikana. Työpajassa käytettiin draamaa todellisuuden tutkimuksen välineenä. Tehtiin kokeiluja, joissa tutkittiin draamaa sekä mikrotasolla – yksilön tunteiden katalysaattorina – että politiikan ja julkisen alueen tasolla.

Työpaja päättyi yleisölle avoimeen Reality  Checkiin 29.4.2011. Illan ohjelmassa oli esitysluonnosten ohella kollektiivinen draamakokeilu sekä paneelikeskustelu draaman mahdollisuuksista nykypäivänä. Keskustelijoina olivat dramaturgi, ohjaaja Pauliina Hulkko, ohjaaja Janne Saarakkala sekä ohjaaja Jani-Petteri Olkkonen, puheenjohtajana toimi dramaturgi-ohjaaja Katariina Numminen.

Tutkielma Danten Kiirastulesta
2010

Tutkielma Danten Kiirastulesta

Tutkielma Danten Kiirastulesta oli kunnianosoitus Danten Jumalaisen näytelmän toiselle osalle. Esitys oli näyttämöllinen essee, sukellus kuolemansynteihin, puhdistumisen tarpeeseen ja ikuisen kaipuun tunteeseen. Voiko baletin ahkeralla harjoittamisella tai tähtitaivaan tuijottelulla puhdistua synneistä, jalostua ihmisenä?

Danten Kiirastuli on kartiomainen vuori, jossa kullakin kuolemansynnillä – ylpeys, kateus, viha, hengen velttous, ahneus, mässäily ja irstaus – on oma penkereensä. Puhdistuttuaan syntinen kohoaa asteittain kohti keveyttä ja kohti kiirastuliivuoren huippua, jossa sijaitsee Divina Foresta, maallinen paratiisi. Siellä oleskellaan hetki ennen taivaalliseen paratiisiin nousua.

Esityksen aineksina toimivat Danten Kiirastulen arkkitehtuuri,
runouden tuoksuvat yrttitarhat sekä syntipenkissä istuminen.

Tutkielmaa Danten Kiirastulesta esitettiin Todellisuuden tutkimuskeskuksessa 23.4.-8.5.2010

Ohjaus ja dramaturgia: Janne Pellinen
Kehollinen ohjaus: Minja Mertanen
Esitysmateriaali: Työryhmä
Esiintyjät: Titta Halinen, Ville Härkönen, Edvard Lammervo, Janne Pellinen ja Tuire Tuomisto
Valosuunnittelu: Tooms Lithium
Lavastuskonsultaatio: Antti Nikkinen
Graafinen suunnittelu: Mikael Kivelä
Valokuvat: Jan Ahlstedt
Tekstin suomennos: Eino Leino
Tuotanto: Todellisuuden tutkimuskeskus 2010
Rahoittajat: Valtion näyttämötaidetoimikunta, Helsingin kaupunki, Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen kulttuurirahasto
Lue juttu Ylen sivuilta: http://blogit.yle.fi/penkkitaiteilija/katse-peiliin-ihminen

Yksinäinen ratsastaja
2009

Yksinäinen ratsastaja

Todellisuuden tutkimuskeskuksen neljän produktion Tunteet–esityssarjan käynnistää 15.9. ensi-iltansa saava Yksinäinen ratsastaja – esitys masennuksesta.

Yksinäinen ratsastaja on sarja eroja, jäähyväisiä ja heitteillejättöjä. Tärkeä osa esityksen estetiikkaa ja sisältöä ovat naamiot, jotka – kuten masennus – ovat kantajansa toinen iho. Naamio voi olla kantajaansa isompi.

Esitys tutkii masennusta näkökulmasta, jossa kärsimys on estynyttä kuolemanviettiä. Masennusta tarkastellaan tapana olla olemassa, tapana estää kuolemanvietti.

Esityksen ote aiheeseen on karnevalistinen ja groteski; masennuksen ilmentyminä nähdään mm. jättimäinen naamio sekä yksinäinen cowboy.

Persoona
”Persona tarkoittaa alun perin näyttelijöiden antiikin teatterissa käyttämää naamiota.
…Hiukan liioitellen voitaisiin sanoa, että persoona on se mitä ihminen ei todellisuudessa ole, mutta mitä hän itse ja toiset ajattelevat hänen olevan…”
C.G.Jung (Unia, ajatuksia, muistikuvia, WSOY, suom. Mirja Rutanen)

Ensi-ilta: 15.9.
Muut esitykset: 17.9./18.9./19.9./20.9./22.9. ja 23.9.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Konsepti, visualisointi ja näyttelijä: Tuire Tuomisto
Muusikko: Oula Susi

 

Randomly Seeking Giselle
2009

Randomly Seeking Giselle

”Giselle-baletti on yksi maailman vanhimmista meidän aikaamme säilyneistä baleteista. Se on myös yksi suosituimmista ja kauneimmista. Itse rakastan balettia Giselle suunnattomasti. Toivon hartaasti saavani tanssia sen joskus tulevaisuudessa. Giselle on ensimmäisiä näkemiäni baletteja, tunnelmallisessa Aleksanterin teatterissa tietenkin. Siihen ei voi koskaan kyllästyä! Koska olen niin intohimoisesti ihastunut tähän balettiin, halusin tietää siitä kaiken. Niinpä päätin tehdä projektityöni aiheesta. Kirjoja ja arkistoja tutkiessani olen saannut siitä paljon uutta tietoa ja olen nyt vielä enemmän Gisellen maailman lumoissa.”

Kymmenen vuotta sitten Anna-Mari kirjoitti yllä olevan johdantotekstin yläasteen esitelmäänsä Gisellestä, Heidi rakastui rippileirillä isoseen ja Masia haastateltiin NYT-liitteeseen esimerkkitapauksena laiskasta nuorisosta.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kolmikko palaa Anna-Mari Karvosen esitelmän pariin ja työstää siitä uudelleentulkinnan. Randomly seeking Giselle on esitelmän muotoinen esitys etsimisestä.

“Yrityksemme lähestyä ehdottomuutta ja eksyksissä oloa on avannut eteemme murrosiän tunnemaailman, jonka raskaus huimaa kuin hyppyyn houkuttava kuilu.”

Keveyteen ja sattumanvaraisuuteen paneutunut kolmikko on hylännyt parhaiten hallitsemansa työtavat ja lähtenyt etsimään esitystä sieltä, mistä se voisi löytyä: Berliinistä, youtubesta, vanhoista päiväkirjoista ja hautausmailta.

”Gisellen etsinnät ovat vielä käynnissä, mutta jo nyt voidaan sanoa, että esitys tulee olemaan upea, se herättää monenlaisia tunteita ja on aivan vitun älykäs.”

Ensi-ilta: 20.10
Muut: 22.10. / 23.10. / 24.10. ja 25.10. Esitykset klo 19.

Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Suunnittelu ja toteutus: Anna-Mari Karvonen, Heidi Lind ja Masi Tiitta
Esiintyjät: Anna-Mari Karvonen, Heidi Lind ja Masi Tiitta

Yhteistyössä
Und er libet. Und er libetin perustivat 2006 joukko tanssin, teatterin ja musiikin opiskelijoita sekä vasta valmistuneita ammattilaisia. Ryhmä on työskennellyt uuden tanssin ja nykyteatterin käytäntöjen ja ajatusten parissa. Vuosina 2006-2009 ryhmä on toteuttanut sarjan esityksiä, joiden lähtökohtana on ollut Euripideen tragedia Bakkantit.

Omatunto
2009

Omatunto-esityssarja

”Omantunnon vaivat ovat yksi surun alalaji, joka syntyy epäilyksestä, että asia, jota tekee tai jonka on tehnyt, ei ole hyvä. Ja se edellyttää välttämättä epäilyn. Sillä jos olisi varma, että se, mitä tekee, on pahaa, niin pidättäytyisi tekemästä sitä, ettenkin kun tahto pyrkii vain asioihin, jotka jotenkin näyttävät hyviltä.”
– René Descartes

Omatunto on keskustelua alkoholista, sen kiinnittymisestä ihmiskohtaloihin. Lasinen lapsuus painaa muistijäljen aikuisuuteen. Omatunto tutkailee lapsuuden muistoja, nuoruuden iloja ja aikuisuuden harhoja alkoholista – sen myönteisistä ja kielteisistä puolista.

Pakko juoda, kun on erityisen vaikeaa tai erityisen mukavaa. Pakko juoda, koska ei ole oppinut käsittelemään tunteitaan muilla tavoin. Pakko juoda, koska on malttamaton ja etsii helpotusta. Alkoholismia sanotaan tunne-elämän sairaudeksi. Runsas juominen luo lisää tunteita ja toisille pakkoa juoda.

Jokaisella meistä on suvussa vähintään ”yksi juoppo eno”. Työskentelyn aikana työryhmä on kokenut iloa ja surua alkoholista. Työryhmän omista ja yhteisistä kokemuksista rakentuu esitys, joka ottaa niskaotteen juomisesta. Peilistä näkyy ilottelua, haikeutta, surua, yksinäisyyttä ja typeryyttä. Kaiken läpileikkaa huoli.

Ensi-ilta: 9.11.
Muut: 10.11. / 12.11. / 13.11. ja 15.11.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Ohjaus ja dramaturgia: Jonna Wikström
Käsikirjoitus: työryhmä
Esiintyjät: Karo Lauronen, Pauliina Pajunen, Jerker Polso, Paula Saikkonen ja Jonna Wikström
Äänisuunnittelu: Joonas Pirttilä

Take Away Al-Muna – Stories of Love and Misery
2009

Take Away Al-Muna – Stories of Love and Misery

Vuonna 1983 Björn Borg ilmoittaa lopettavansa tenniksen pelaamisen ja Titta Halinen alkaa seurustella ensimmäistä kertaa. Borg menee naimisiin, siittää lapsen toiselle naiselle, eroaa, menee taas naimisiin ja eroaa, vetää kokaiinia ja tekee konkurssin.

Halinen eroaa poikaystävästään ja monesta sen jälkeen, mutta ei koskaan lakkaa rakastamasta Jäämiestä, joka on niin ihanan kylmä ja tunteeton.

Take Away Al-Muna on Titta Halisen sooloesitys menetetyistä rakkauksista.

Menu’ssa

Videoita, päälle laulamista ja suoraa puhetta.

Entisiä poikaystäviä, kelluva aviomies ja lyhentynyt eliniänodote.

Selityksiä ja ulinaa.

Patetiaa, terapiaa ja häpeällisiä tunnustuksia.

I never learned to play guitar
I never learned to dance /
I don’t know how to yodel /
or how to fall in trance /
My skills are so limited /
vague and useless shit /
So here you see my open pit:
I never learned how to love.

Ensi-ilta: 29.11.
Muut: 1.12./2.12./3.12./5.12./6.12.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Käsikirjoitus ja esiintyminen: Titta Halinen

Richard III 1.2.
2009

Richard III

Rikhard III 1.2. jatkaa Todellisuuden tutkimuskeskuksen jo aikaisempina vuosina tehtyä kaupunki näyttämönä -tutkimusta. Tunteet-vuonna esitetään Shakespearen näytelmästä Rikhard III ensimmäisen näytöksen toinen kohtaus. Sama kohtaus esitetään muutaman kerran vuoden aikana eri paikoissa kaupunkia ja aina julkisessa tilassa. Esitykset tapahtuvat kuukauden viimeisenä lauantaina.

Miten paikka, tunne, teatteri ja todellisuus nivoutuvat yhteen? Miten kaupungin infrastruktuuri vaikuttaa tunteisiimme? Miten alue/alueet vaikuttavat tunteisiin? Onko kyse vain henkilökohtaisista tunteista /muistoista tiettyjä alueita kohtaan vai onko myös yhteisiä tunteita paikkoja kohtaan?

Onko naista milloinkaan näin suostuteltu?
Onko naista milloinkaan näin valloitettu?
Otan hänet – en pidä häntä kauan.
Uskomaton juttu: tapoin puolison ja apen,
mursin hänen sydämensä jäisen vihan,
pyyhin vedet silmistä ja napsin kiroukset suusta
verta pulppuava todistaja vierelläni,
vastassani Luoja, naisen omatunto, kaikki esteet,
vailla ystävää ja puhemiestä, apuna
vain vanha vainooja ja teeskentelyn taito.
Tyhjää tarjosin; sain koko potin. Hitto!

Syksyn tuuli kourii Tamaraa
minihameen alta
Äreät vaahterat narahtelevat
Puukkobulevardilla,
ja vettä kun pyydän minulle kaadetaan viinaa:
etsin kadonnutta säettä,
se on piilossa jossain täällä”

(Ote Arto Mellerin runosta Puukkobulevardi)

Esitetyt kohtaukset:

31.1. klo 11.55-12.20.
Paikka: HKL:n metro Rautatientorin
ja Mellunmäen välillä, 3. vaunu.
Rikhard – Ville Härkönen
Anna – Jonna Wikström
Ohjaus, saattaja ja parenteesit – Titta Halinen

28.3. klo 15.30-15.55.
Paikka: Rautatientorin jääpuisto, luistinrata
Rikhard III – Janne Pellinen
Anna – Tuire Tuomisto
Ohjaus: Jonna Wikström

25.4. klo 15.50-16.20.
Paikka: HKL:n lautta Kauppatorilta Suomenlinnaan
Rikhard III – Janne Pellinen
Anna – Tuire Tuomisto
Ohjaus – Jonna Wikström

28.8. klo 17.00
Paikka: Isle of Sheep -tapahtumassa Lammassaaressa
Esiintyjä – Maria Nuutinen
Äänet – Janne Pellinen ja Jonna Wikström

31.10. klo 15.
Paikka: Vaasanaukio, Piritori
Rikhard III – Petri Ilola
Anna – Ville Tenhunen
Ohjaus – Janne Pellinen