Onko enää mahdollista työskennellä taiteilijana ottamatta osaa digitaaliseen kapitalismiin? Postdigital-hanke tutki tätä marraskuusta 2017 marraskuuhun 2018 ja valmisti lopulta jälkidigitaaliset esitysiltamat Helsingin Suvilahteen 17.11.2018. Koko hanke, joka kulki alkuvaiheessa Ääri-nimellä, toteutettiin ilman digitaalista mediaa, eritoten ilman monikansallisten suuryritysten palveluja, jotka ovat kapitalismin ytimessä juuri nyt.
Työskentely muutti taiteilijoiden työtapoja radikaalisti: kävi ilmeiseksi, kuinka suuressa määrin ajattelu, muisti, yhteistyö ja luominen ovat kietoutuneet digitaalisiin palveluihin.
Vuoden mittaisen prosessin aikana tuli ilmeiseksi, että digitaalisen kapitalismin ulkopuolella toimiminen on vuonna 2018 niin haastavaa, että hankkeen taiteellinen sisältö rakentui työn vaatimista käytännön järjestelyistä. Esimerkiksi työryhmän kokoonkutsuminen, yhteydenpito, rahoituksen hankkiminen, materiaalihankinnat, dokumentaatio ja tiedotus vaativat suuressa määrin luovuutta, joustavuutta ja kärsivällisyyttä. On valtava urakka pysytellä edes viiden suurimman ohjelmistoyhtiön ulottumattomissa. Osin työ osoittautui jopa mahdottomaksi.
Prosessi koostui mm. kuukausittaisista tapaamisista, kutsukirjeistä, piiloviesteistä, tutkimusretkistä, kirjoituskoneen naputtamisesta, porttikongeissa odottamisesta, käteisostoista ja tietenkin kotiin jätetyistä puhelimista. Työskentely muutti taiteilijoiden työtapoja radikaalisti: kävi ilmeiseksi, kuinka suuressa määrin ajattelu, muisti, yhteistyö ja luominen ovat kietoutuneet digitaalisiin palveluihin. Puhelimen ja tietokoneen sulkeminen ulos taiteen tekemisen ja julkistamisen prosesseista paitsi tekee työn tuloksista lähes näkymättömiä, se myös muuttaa tekijöiden ja yleisön ruumiin ja mielen tiloja.
Hankkeen huipentumana työryhmä järjesti ja kuratoi esitysiltamat 17.11.2018. Iltamat järjestettiin Suvilahdessa, uuden sirkuksen keskus Cirkon viereen pystytetyssä teltassa, samaan aikaan Cirkon sisällä järjestetyn kansainvälisen Baltic Circle -teatterifestivaalin päätösklubin kanssa. Iltamat koostuivat lyhyistä esityksistä, joiden lisäksi teltassa oli Lea Kaleniuksen toteuttama kuunnelma (kuunneltavissa kuulokkeilla C-kasettisoittimesta), Jälkidigitaalisen ajan lyhyt historia sekä Katriina Kettusen valmistama Postdigitaalinen postipalvelu, jonka kautta oli mahdollisuus lähettää kirje teltan ulkopuolella jylläävässä digitaalisessa maailmassa elävälle itselleen tai tuttavalleen.
Iltamat alkoivat Tuomas Laitisen esittämällä johdantolaululla Postdigital World. Sen jälkeen Klaus Maunuksela luki novellinsa ”Halkeama näytöllä”. Kolmantena esiintyi 16-vuotias Hilla Paakkanen, jota mobiiliteknologian käytöstä haastatteli Laura Murtomaa. Tämän illan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen ohjat otti illan DJ Jenni Väre, joka soitti musiikkia vinyylilevyiltä ohjelmatauoissa.
Toisen kolmanneksen aloitti performanssitaiteilija Harold Hejazi, joka johdatti yleisön kynttiläseremonian kautta sen ahdistuksen äärelle, jota ero mobiililaitteista saa aikaan. David Petrov puolestaan luennoi roskan arvosta ja johdatti teknologiajätteen varastamisen ja uudelleen käyttämisen ilojen äärelle. Illan toinen kolmannes päättyi Ilja Lehtisen spoken word -esitykseen.
Ilta huipentui kolmeen viimeiseen esitykseen. Ronja Louhivuori esitti minidragshown, Ville Kabrell elektronista musiikkia, jonka jälkeen kuultiin Laura Murtomaan ihmisääntä. Loppuseremoniana Jussi Salminen istutti kukkasipuleita teltan lattiaan.
Hanke päättyy perjantaina 23.11. Hakaniemen torilla, mihin teltta nousee aamukahdeksalta. Esityksiä pitkin päivää, erityisesti klo 11 alkaen ja klo 12 tiedotustilaisuus, jossa julkistetaan Todellisuuden tutkimuskeskuksen vuoden 2019 ohjelmisto.
- Työryhmä: Lea Kalenius, Katriina Kettunen, Tuomas Laitinen, Klaus Maunuksela, Laura Murtomaa ja Jussi Salminen