Shawarma on esitys meistä, harmittomista lampaista. Sivustakatsojista. Meistä, jotka olemme kuuliaisia, velvollisuudentuntoisia ja kurinalaisia. Ei kai siinä ole mitään pahaa?
Esitys ruumiillistaa ihmisen, joka rimpuilee syyllisyytensä kanssa. Se on antroposeenin aikakauden grilli, joka kiertyy, pyörii ja päihdyttää.
Pitääkö meidän päästä pahasta?
Shawarma – Pahan koreografia on kevätjuhla, jossa kaikki alkaa ja loppuu.
- Ohjaus: Tuire Tuomisto
- Muu työryhmä: Emilia Kokko, Mammu Rankanen, Markus Lindén, Timo Torvinen, Juha Ekola ja yllätysesiintyjä
- Tuotanto: Annu Kemppainen ja Heta Keskinarkaus
- Esitykset Öljysäiliö 468:ssa, Kruunuvuorenrannassa
- la 5.5., su 6.5., to 10.5. ja pe 11.5. klo 18 sekä su 13.5. klo 15
Polarisoituvassa ja herkästi loukkaantuvassa ajassa puolustaudutaan hysteerisesti muita vastaan. Halutaan nähdä voimakkaita kontrasteja, jaetaan ihmisiä meihin ja muihin, hyviin ja pahoihin. Yhtäaikaisena ja ristiriitaisena pyrkimyksenä on pahojen ihmisten seulominen esiin ja mustamaalaaminen, mutta toisaalta myös pahuuden syrjästä katsominen ja suoranainen kieltäminen. Väitetään esimerkiksi, että mediassa tai taideteoksissa esitetty paha vain lisää pahuutta maailmaan ja siksi sellainen pitäisi yksinkertaisesti kieltää. Todellisuuden tutkimuskeskus kysyy, tekeekö vaikeneminen maailmasta paremman? Eikö se tarkoita, että kuljemme laput silmillä ja vältämme pahan kohtaamista ja käsittelyä? Voisiko pahuutta purkaa? Ovatko esimerkiksi negatiiviset tunteet pahuutta, tai voiko luoda kanavan purkaa niitä luovasti? Nämä ovat Todellisuuden tutkimuskeskuksen kysymyksiä vuonna 2018.