Tuire Tuomisto on ohjaaja (TeM), näyttelijä (FIA) ja esitystaiteilija. Hänen uralleen merkittäviä yhteistyökumppaneita ja yhteisöjä ovat olleet Todellisuuden tutkimuskeskus, Berliinissä toimiva itävaltalaisryhmä Club Real ja ohjaaja-dramaturgi Katariina Numminen. Näissä yhteyksissä hän on tehnyt esityksiä mm. Zodiak – uuden tanssin keskukseen Helsingissä, Berliinin Volksbuhne -teatteriin ja Hampurin Kampnageliin, joka on Saksan suurin vapaan kentän näyttämö. Osan vuodesta Tuomisto on työskennellyt Saksassa vuodesta 2005 lähtien. Uusin yhteistyökuvio on syntynyt näyttelijä Emilia Kokon, äänisuunnittelija Markus Lindénin ja valosuunnittelija Timo Torvisen kanssa. Ennen Shawarma – pahan koreografiaa he ovat toteuttaneet useita teoksia yhdessä, mm. immersiivinen 99 ilmapalloa – esitys sodan alkamisesta (2015) Circus Maximuksessa, Helsingissä, paikkasidonnainen Viimeinen kaksintaistelu (2016) Ballhaus Ostissa, Berliinissä ja Tuomiston teatteritaiteen maisterinopintojen taiteellinen lopputyö Dark Matter (2017) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.
”Todellisuuden Tutkimuskeskus on ollut ja on minulle paikka, jossa taiteilijalla on vapaus tehdä sellaisia töitä, jotka ovat taiteellisesti kunnianhimoisia ja rohkeita.
Minua kiinnostaa se, miten täällä ollaan olemassa. Millä strategialla voi selviytyä, havainnoida maailmaa tai olla joskus onnellinen.
Minulla on taipumus nähdä asioiden välisiä yhteyksiä siellä, missä niitä ei ole, ja myös siellä missä niitä voisi ja pitäisi olla. Taiteen tehtävä on antaa näköaloja. Taide saa olla epämiellyttävää, hauskaa tai ärsyttävää.”
Timo Torvinen on teatterialan sekatyöläinen. Hänet on nähty ohjaajana, dramaturgina, opettajana, näyttelijänä, lavastajana, visualistina, tehostemiehenä, valo- ja äänimiehenä sekä kamppailutaitolajien ohjaajana. Torvisen viimeisimpiä teatteritöitä ohjaajana ovat Taivaan tulet (2015) ja Sirkka ja Sylvi (2016) Varkauden Teatterissa, lavastajana Eemeli metkuilee (2016) Varkauden Teatterissa ja esiintyjänä erämaateatterihanke Operaatio Paulaharju (2014–2018), jota luotsaa ohjaaja Juha Hurme. Tämän lisäksi Torvinen on ohjannut TENHO – elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin -hankkeessa sekä Taittuu ry:n vankilateatteritoiminnassa. Todellisuuden tutkimuskeskuksessa hän näytteli Tuomiston ohjaamassa Rmeo & Ulia -esityksessä vuonna 2014.
”Esitysaide on minulle todellisuuden mielikuvaharjoittelua. Olennaista minulle on se, mikä herättää alitajuntamme, hermostomme ja kehomme. Todellisuudessa ei ehkä tapahdu mitään, mutta tapahtuu kuitenkin. Ymmärrys on syvempää kuin älymme. Koen että Todellisuuden tutkimuskeskuksessa pystyy tekemään sellaista todellisuuden ymmärtämiseen tähtäävää taidetta, jota ei välttämättä yhteiskuntamme älykeskeisellä ajattelutavalla pysty perustelemaan, siksi olen Todellisuuden tutkimuskeskuksen jäsen.”
Emilia Kokko on esitystaiteilija ja näyttelijä. Hänen viimeaikaisia töitään ovat olleet Genderfuck – sukupuolipoetiikkaa (2016–2017) ja Näyttely – Exhibition – Vino potretti (2017) Circus Maximuksessa sekä Turiseva Tissi: Jouluoratorio (2017). Esiintyjänä Kokko on nähty mm. Teatterikorkeakoulun teoksissa Channelling (2017) ja Dark Matter (2017) sekä Mad House Helsingissä esitetyssä Nature Mortessa (2018).
”Kun työskentelen, ajattelen hauraita rakenteita, asioiden takaisia tiloja ja käsittämättömiä maisemia.”
Mammu Rankanen valmistui Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi 1994. Sen jälkeen hän työskenteli freelance-tanssijana ja -koreografina vuoteen 2009 saakka tanssien mm. Kirsi Monnin, Sanna Kekäläisen, Ari Tenhulan teoksissa. Tommi Kitti Companyssä Rankanen toimi tanssijana vuosina 2001–2011. Tanssijan töiden ohella hän on valmistanut useita soolo-ja ryhmäkoreografioita näyttämölle ja muihin tiloihin Helsingissä, mm. Shelly (1997) Yrjönkadun Uimahallissa, Varjojen huone (2007) Zodiak – uuden tanssin keskuksessa, Tuulenpesä (2010) kulttuurikeskus Stoassa ja Taivaaseen juurtunut puu (2011–2012) Suomen Kansallisbaletissa.
Rankanen on toiminut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun nykytanssin lehtorina vuodesta 2009. Tanssin lisäksi hän on joogannut ja opettanut joogaa parin vuosikymmenen ajan, valmistunut shiatsu-hierojaksi sekä opiskellut tanssi- ja liiketerapiaa, funktionaalista kehotietoisuutta, somaattista liiketerapiaa sekä taideyliopistopedagogiikkaa.
Markus Lindén on helsinkiläissyntyinen taiteilija, joka on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun koulutusohjelmasta vuonna 2016. Hän on toiminut äänisuunnittelijana Circus Maximuksen produktioissa STYROXsankari (2014), 99 ilmapalloa – esitys sodan alkamisesta (2015), GENDERFUCK – sukupuolipoetiikkaa (2016-2017) ja Näyttely / Exhibition / Vino Potretti (2017). Lindén on Kansalaisesitys-työryhmän toinen jäsen.
”Soittaminen on minulle tapa etsiä jonkinlaista yhteyttä johonkin, joka ei tule esiin, ellei sille anna tilaa.”
Juha Ekola on alahärmäläissyntyinen konstintekijä, jota kiinnostavat piilotetut asiat kuten kuolema, vilpittömyys ja ystävällisyys. Hän laulaa taitavasti, soittaa kitaraa auttavasti ja haaveilee yht’aikaa kadulla esiintymisestä ja erämökin rakentamisesta.
”Koetan olla hellä kaikille jotka pelkäävät paljastumista, ennen kaikkea itselleni. Olen yleensä ymmälläni.”