Visa Knuuttila ja Tuomas Laitinen
HARJOITE
Päätä tiivistää ikuisuus rajattuun muotoon; taideteokseksi.
Anna päätöksen muhia alitajunnassasi.
Valitse työkalut.
Ota pensseli käteesi (tai mikä työkalusi sitten onkin ja miten se sitten otetaankaan käyttöön) ja ala sutia.
Kuuntele sutiessasi jatkuvasti sisäisiä tuntemuksiasi: jos jokin teoksessa ei tunnu palvelevan ikuisuutta, hylkää se ja vaihda suuntaa.
Seuraa valitsemaasi suuntaa uutterasti ja itsepintaisesti, kunnes taas muutat sitä.
Pysähdy aika ajoin ikuisuuden ajatuksen äärelle.
Kokkaa, syö, keitä teetä, juo, käy kävelyllä.
Katso maailmaa teoksesi läpi; näe kaikkialla viitteitä siihen.
Palaa teoksen ääreen ja jatka.
Kun teos on valmis, sinetöi se äläkä enää jatka.
Aseta teos näytteille.
ESITYS
”Joka katsoo ulos, uneksii; joka katsoo sisään, herää.” C. G. Jung
”Elämä on kuolemista” Juice Leskinen
Työskentelyjakson 27.-30.9. aikana valmistettiin valokuvateos, joka kuvaa Erakkoa (engl. Hermit). Kuvassa esiintyy Tuomas Laitinen ja se on myös osa Knuuttilan tarot-arkkityyppeihin perustuvaa kuvasarjaa.
Taidehistoriallisesti Erakko vastaa vakiintunutta, viisautta ilmentävää hahmoa, joka on yleinen erilaisissa mytologisissa kuvastoissa kuten Akseli Gallen-Kallelan Väinämöistä esittävissä maalauksissa. Erakko on tarot-pakan suuren arcanan yhdeksäs kortti. Hän on vaeltaja, joka kulkee hengelliseen pimeyteen valoa tuova lyhty kädessään. Hän ei saarnaa; hän tarjoaa meille itsensä. Erakko on sekä askeesin kautta kirkastuneen henkisen etsijän että luovaan prosessiin vetäytyneen taiteilijan arkkityyppinen kuva.
Kuvan Erakko elää yksinäisyyden suomassa hiljaisuudessa siihen pisteeseen saakka, jossa minä sulautuu luontoon ja elämä kuolemaan. Hän on Jungin sanoin ”hengen arkkityyppi … elämän kaaokseen piilotettu … merkitys”. Kuvan valmistaminen liikkui pitkien pohdintojen saattelemana kauemmaksi nykytaiteelle ominaisesta käsitteellisyydestä ja kohti taideteosta käsityönä, jonka merkitys avautuu ensisijaisesti esteettisenä kokemuksena älyllisen tai poliittisen viestin sijaan. Työprosessin yllä leijui jo poismenneen tamperelaisen kansantaiteilja Juice Leskisen henki.
Etydin performatiivinen osa on sen liittäminen taidekokoelmiin. Etydiin kuuluu lukuisiin taidekokoelmiin lähetetty kirje, jossa tarjotaan kuvaa niiden kokoelmiin materiaalikorvauksia vastaan. Taidemaailmassa teoksen ikuistamisen työkaluna käytetään museota. Kuvaamalla ihminen taideteokseen hänet tallennetaan osaksi taiteen perinnettä, ja museoimalla tuo kuva se liitetään osaksi tuon perinteen kaanonia.