Kategoria: orig-2009

Todellisuuden tutkimuskeskuksen neljän produktion Tunteet–esityssarjan käynnistää 15.9. ensi-iltansa saava Yksinäinen ratsastaja – esitys masennuksesta.

Yksinäinen ratsastaja on sarja eroja, jäähyväisiä ja heitteillejättöjä. Tärkeä osa esityksen estetiikkaa ja sisältöä ovat naamiot, jotka – kuten masennus – ovat kantajansa toinen iho. Naamio voi olla kantajaansa isompi.

Esitys tutkii masennusta näkökulmasta, jossa kärsimys on estynyttä kuolemanviettiä. Masennusta tarkastellaan tapana olla olemassa, tapana estää kuolemanvietti.

Esityksen ote aiheeseen on karnevalistinen ja groteski; masennuksen ilmentyminä nähdään mm. jättimäinen naamio sekä yksinäinen cowboy.

Persoona
”Persona tarkoittaa alun perin näyttelijöiden antiikin teatterissa käyttämää naamiota.
…Hiukan liioitellen voitaisiin sanoa, että persoona on se mitä ihminen ei todellisuudessa ole, mutta mitä hän itse ja toiset ajattelevat hänen olevan…”
C.G.Jung (Unia, ajatuksia, muistikuvia, WSOY, suom. Mirja Rutanen)

Ensi-ilta: 15.9.
Muut esitykset: 17.9./18.9./19.9./20.9./22.9. ja 23.9.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Konsepti, visualisointi ja näyttelijä: Tuire Tuomisto
Muusikko: Oula Susi

 

”Giselle-baletti on yksi maailman vanhimmista meidän aikaamme säilyneistä baleteista. Se on myös yksi suosituimmista ja kauneimmista. Itse rakastan balettia Giselle suunnattomasti. Toivon hartaasti saavani tanssia sen joskus tulevaisuudessa. Giselle on ensimmäisiä näkemiäni baletteja, tunnelmallisessa Aleksanterin teatterissa tietenkin. Siihen ei voi koskaan kyllästyä! Koska olen niin intohimoisesti ihastunut tähän balettiin, halusin tietää siitä kaiken. Niinpä päätin tehdä projektityöni aiheesta. Kirjoja ja arkistoja tutkiessani olen saannut siitä paljon uutta tietoa ja olen nyt vielä enemmän Gisellen maailman lumoissa.”

Kymmenen vuotta sitten Anna-Mari kirjoitti yllä olevan johdantotekstin yläasteen esitelmäänsä Gisellestä, Heidi rakastui rippileirillä isoseen ja Masia haastateltiin NYT-liitteeseen esimerkkitapauksena laiskasta nuorisosta.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kolmikko palaa Anna-Mari Karvosen esitelmän pariin ja työstää siitä uudelleentulkinnan. Randomly seeking Giselle on esitelmän muotoinen esitys etsimisestä.

“Yrityksemme lähestyä ehdottomuutta ja eksyksissä oloa on avannut eteemme murrosiän tunnemaailman, jonka raskaus huimaa kuin hyppyyn houkuttava kuilu.”

Keveyteen ja sattumanvaraisuuteen paneutunut kolmikko on hylännyt parhaiten hallitsemansa työtavat ja lähtenyt etsimään esitystä sieltä, mistä se voisi löytyä: Berliinistä, youtubesta, vanhoista päiväkirjoista ja hautausmailta.

”Gisellen etsinnät ovat vielä käynnissä, mutta jo nyt voidaan sanoa, että esitys tulee olemaan upea, se herättää monenlaisia tunteita ja on aivan vitun älykäs.”

Ensi-ilta: 20.10
Muut: 22.10. / 23.10. / 24.10. ja 25.10. Esitykset klo 19.

Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Suunnittelu ja toteutus: Anna-Mari Karvonen, Heidi Lind ja Masi Tiitta
Esiintyjät: Anna-Mari Karvonen, Heidi Lind ja Masi Tiitta

Yhteistyössä
Und er libet. Und er libetin perustivat 2006 joukko tanssin, teatterin ja musiikin opiskelijoita sekä vasta valmistuneita ammattilaisia. Ryhmä on työskennellyt uuden tanssin ja nykyteatterin käytäntöjen ja ajatusten parissa. Vuosina 2006-2009 ryhmä on toteuttanut sarjan esityksiä, joiden lähtökohtana on ollut Euripideen tragedia Bakkantit.

”Omantunnon vaivat ovat yksi surun alalaji, joka syntyy epäilyksestä, että asia, jota tekee tai jonka on tehnyt, ei ole hyvä. Ja se edellyttää välttämättä epäilyn. Sillä jos olisi varma, että se, mitä tekee, on pahaa, niin pidättäytyisi tekemästä sitä, ettenkin kun tahto pyrkii vain asioihin, jotka jotenkin näyttävät hyviltä.”
– René Descartes

Omatunto on keskustelua alkoholista, sen kiinnittymisestä ihmiskohtaloihin. Lasinen lapsuus painaa muistijäljen aikuisuuteen. Omatunto tutkailee lapsuuden muistoja, nuoruuden iloja ja aikuisuuden harhoja alkoholista – sen myönteisistä ja kielteisistä puolista.

Pakko juoda, kun on erityisen vaikeaa tai erityisen mukavaa. Pakko juoda, koska ei ole oppinut käsittelemään tunteitaan muilla tavoin. Pakko juoda, koska on malttamaton ja etsii helpotusta. Alkoholismia sanotaan tunne-elämän sairaudeksi. Runsas juominen luo lisää tunteita ja toisille pakkoa juoda.

Jokaisella meistä on suvussa vähintään ”yksi juoppo eno”. Työskentelyn aikana työryhmä on kokenut iloa ja surua alkoholista. Työryhmän omista ja yhteisistä kokemuksista rakentuu esitys, joka ottaa niskaotteen juomisesta. Peilistä näkyy ilottelua, haikeutta, surua, yksinäisyyttä ja typeryyttä. Kaiken läpileikkaa huoli.

Ensi-ilta: 9.11.
Muut: 10.11. / 12.11. / 13.11. ja 15.11.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Ohjaus ja dramaturgia: Jonna Wikström
Käsikirjoitus: työryhmä
Esiintyjät: Karo Lauronen, Pauliina Pajunen, Jerker Polso, Paula Saikkonen ja Jonna Wikström
Äänisuunnittelu: Joonas Pirttilä

Vuonna 1983 Björn Borg ilmoittaa lopettavansa tenniksen pelaamisen ja Titta Halinen alkaa seurustella ensimmäistä kertaa. Borg menee naimisiin, siittää lapsen toiselle naiselle, eroaa, menee taas naimisiin ja eroaa, vetää kokaiinia ja tekee konkurssin.

Halinen eroaa poikaystävästään ja monesta sen jälkeen, mutta ei koskaan lakkaa rakastamasta Jäämiestä, joka on niin ihanan kylmä ja tunteeton.

Take Away Al-Muna on Titta Halisen sooloesitys menetetyistä rakkauksista.

Menu’ssa

Videoita, päälle laulamista ja suoraa puhetta.

Entisiä poikaystäviä, kelluva aviomies ja lyhentynyt eliniänodote.

Selityksiä ja ulinaa.

Patetiaa, terapiaa ja häpeällisiä tunnustuksia.

I never learned to play guitar
I never learned to dance /
I don’t know how to yodel /
or how to fall in trance /
My skills are so limited /
vague and useless shit /
So here you see my open pit:
I never learned how to love.

Ensi-ilta: 29.11.
Muut: 1.12./2.12./3.12./5.12./6.12.
Paikka: Todellisuuden tutkimuskeskus, Nahkahousuntie 3 (5.krs)

Käsikirjoitus ja esiintyminen: Titta Halinen

Todellisuuden tutkimuskeskuksen Suomi-projektin osa VI – osa 1
Lappeenrannan kaupunginteatteri esittää: VAPAA LAPPEENRANTA 20.–23.5.2009

KLUBI–ESITYSKIOSKI–VIDEO

Tässä etsitään lappeenrantalaisia vapauden paikkoja, tarinoita ja vapaita asukkaita. Missä voi olla vapaa ja vapautua, kuka tai ketkä ovat nyt tai ennen olleet vapaita (vapaamielisiä, omaperäisiä, ennakkoluulottomia)? Kaksiosaisen esityksen materiaali koostetaan haastattelemalla lappeenrantalaisia ja tutustumalla kaupungin historiaan ja nykytilaan. Tuloksena syntyy kaksi esitystä Lappeenrannan kaupunginteatteriin, jonka ensimmäinen versio esitetään nyt 20.-23.5.2009 ja toinen 2010.

Tällä hetkellä työryhmä on haastatellut noin 20 lappeenrantalaista, tarinoita on lähetty sähköpostilla ja niitä ovat kirjoittaneet myös Estradin suojissa kokoontuvat nuoret ja aikuiset sekä työryhmä itse. Materiaalia on niin paljon, että sen perusteelliseen läpikäymiseen menee aikaa. Ensimmäinen osa pitää sisällään valittujan paloja lappeenrantalaisista vapauden kiteytymistä ja kokemuksista.

VAPAA LAPPEENRANTA KLUBI

Kippari 20.5. klo 20

Kolme lyhtyä 22.5. klo 20

tarinoiden kertojat ja muusikot: Seppo Kaisanlahti, Reijo Kanerva, Marja-Liisa Ketola, Heikki Pirhonen ja Sirja Sauros

tarinoiden kirjoittajat: Jussi Johnsson, Seppo Kaisanlahti, Reijo Kanerva, Marja-Liisa Ketola, Minna-Maaria Lax, Marjatta Linna, Mimmi Makunen, Heikki Pirhonen, Sirja Sauros, Auli Savolainen, Leena Soikkeli, Natalja Svidkovskaja; nimimerkit Amri, E.Tuomas, Haaveilija, Mara, Susanna – paljasjalkainen lappeenrantalainen, anonyymi

laulut: Lappeenranta humppa, Käyn ahonlaitaan, Tahdon takaisin kotiin, Vapaa oon, Ilta Saimaalla

laulujen sovitukset: Pola ja työryhmä

keikkatekniikka: Jari Vähämäki

Lappeenranta-tapasten suunnittelu (22.5.): Ulla Liukkonen

ohjaus: Janne Saarakkala

VAPAA LAPPEENRANTA ESITYSKIOSKI

Pusupuiston Wanha Kioski 22.5. klo 15 – 19 & 23.5. klo 12 – 17

ohjaus: työryhmät ja Janne Saarakkala

kioskin emäntä ja mainoskyltit: Sanna Kemppainen

humppapitsan suunnittelu: keittiömestari Ulla Liukkonen

yhteistyössä: Sitoutumaton kansalaisliike Myö ry, Leirin ja Pallon kaupunginosayhdistys ry

Vapaan ilmapallon retki

perustuu Sirja Sauroksen tarinaan ilmapallojen vapauttamisesta

Pusupuiston peikkoretki

Pusupuiston rotta: Jarno Kolehmainen

Anni Swan: Anne Niilola

Saimaan norppa / Pusupuiston peikko: Samuli Punkka

käsikirjoitus, puvustus ja tarpeisto: työryhmä

Humppafestivaaliretki

Kaunis Veera: Jussi Johnsson

Reiska, hanuristi: Reijo Kantanen

Maratoonihumppaajat:

käsikirjoitus, puvustus, tarpeisto: Jussi Johnsson ja Janne Saarakkala

käsikirjoitus perustuu haastatteluihin, joita ovat antaneet: Heikki Hietamies, Matti J. Kuronen, Aimo Vuorinen, Mimmi Makunen

Jumalan hullujen Lappeenranta (Kurosen ja Kauton jalanjäljillä)

Martta: Marjatta Linna

käsikirjoitus ja puvustus: Marjatta Linna ja Janne Saarakkala

tarpeisto: Marjatta Linna, Janne Saarakkala, Laura Suoniitty

käsikirjoitus perustuu Matti J. Kurosen haastatteluun

Juoppokujaretki

Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta: Anne Niilola, Samuli Punkka ja Janne Saarakkala

käsikirjoitus sisältää kolme lainausta Ilmari Kiannon teoksesta Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta, Otava, Helsinki, 1925

musiikki: Franz Anton Rosetti: Sonata No. 2 in E flat, Rondeau, Allegretto

puvustus ja tarpeisto: työryhmä

Nuorten Villi Myllysaari

Esiintyjät ja käsikirjoittajat: Eevi Eronen, Elisa Grönholm, Inari Hulkkonen, Ella-Mari Juvonen, Essi Kauranen, Turkka Kylliäinen, Sara Vainikka

Ohjaus: Anne Niilola, Samuli Punkka

Alapallon kierros

vetäjänä: Ulla Rustholkarhu, Leirin ja Pallon kaupunginosayhdistys ry.

VAPAA LAPPEENRANTA – VIDEO

Markka-nalle: Sirja Sauros

Luurankomies Fabian: Jarno Kolehmainen

Special Guest Star: Gunnar

Musiikki: Siivapyöräkerhon Iso Jäärä

Editointi: Kimmo Pasanen

Kuvaus ja ohjaus: Janne Saarakkala

* * *

tarpeisto ja paikallistuntemus: Laura Suoniitty

järjestäjä: Jari Seppälä

Valokuvat: Ari Nakari (taustalla Arne Tegelmanin maalaus omistaja Liisa Hupli-Oinosen luvalla)

Käsiohjelma, flyeri ja juliste: Heini Hyvärinen, Saara Melanen ja Janne Saarakkala

* * *

Todellisuuden tutkimuskeskuksen Suomi-projektin osa VI – osa 2

SUURI HUMPPAMUSIKAALI

Lappeenrannan kaupunginteatterin Jukolasalissa 13.11.2010 – 7.5.2011

käsikirjoitus ja ohjaus Janne Saarakkala

skenografia Tarja Jaatinen

koreografia Kira Riikonen (vier.)

musiikin sovitus Jani Pola (vier.)

Tarina sitkeydestä ja rakkaudesta –

Tunnettujen humppasävelien siivittämä musikaali suomalaisesta tanssihulluudesta!

Vuonna 1980 Lappeenrannan Humppafestivaalit järjestetään neljännen kerran ja koko maassa eletään humppakuumeen vallassa. Humppamaratoonikilpailussa saavutetaan maailmanennätys: 65 tuntia 15 minuuttia. Kilpailussa tanssiparit humppaavat 55 minuuttia ja lepäävät 5 minuuttia kunnes lavalla on jäljellä enää yksi pari – voittajat. Maratoonin konkarit ovat valmistautuvat koetukseen kuin huippu-urheilijat treenaten koko vuoden, heillä on sponsorit, tiukat ruokavaliot ja valmentajat. Jokainen heistä on päättänyt olla osallistumatta hullutukseen enää ikinä mutta jälleen kerran he ovat paikoillaan ja valmiina. Pelkästä humpan riemusta, voitontahdosta vai kenties rakkauden tähden?

Ihmisiä tulee bussilasteittain seuraamaan tätä pähkähullua voimainkoetusta – ja samalla nauttimaan humpan jytkeestä. Osa lappeenrantalaisista kantaa maratoonareille ruusuja ja keitettyjä kananmunia, osa upottaisi koko festivaalin Saimaaseen. Se on liian äänekäs, liian kaupallinen, liian pinnallinen ja liian suosittu. Festivaalin puuhamies Heikki Hietamies vetää herneen nenään viimeisen kerran, kun sateen uhatessa paikallisradio kuuluttaa: ”Iloitkaa lappeenrantalaiset, humppakansa kastuu!”

Traileri 1

Traileri 2

Kritiikki

YLE Etelä-Karjala

Kuva: Aki Loponen, Loma Graphics Oy 2010